loader

Musiikkiterapia on tieteelliseen tutkimukseen perustuva kuntoutus- ja hoitomuoto, joka soveltuu erilaisten asiakasryhmien psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten oireiden ja sairauksien kuntoutukseen ja hoitoon. Oheisesta täydentyvästä listauksesta on saatavana alan asiantuntijoiden koostamaa perustietoa musiikkiterapiasta sen eri soveltamisalueilla. Tarkemmat kuvaukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan painamalla "lue lisää" –linkkiä kunkin asiakasryhmän kohdalta.

Aikuispsykiatria

Aikuiset hakeutuvat musiikkiterapiaan esimerkiksi masennus- tai ahdistusoireilun, persoonallisuushäiriön, skitsofrenian, muun psyykkisen oireilun tai sosiaalisten pulmien vuoksi. Musiikkiterapia tarjoaa ainutlaatuisen, ei-kielellisen tavan ilmaisuun ja vuorovaikutukseen. Monipuolinen tunnepohjainen työskentely mahdollistuu musiikkiterapian menetelmien, kuten musiikin kuuntelupohjaisten menetelmien ja kliinisen improvisaation keinoin. Lue lisää...

Katso myös: Riippuvuuskuntoutus

Geriatria

Ikäihmiset hakeutuvat musiikkiterapiaan esimerkiksi muistisairauksien, masennuksen, toiminnanohjauksen pulmien tai puheen tuottoon liittyvien haasteiden vuoksi. Musiikkiterapian tavoitteena on toimintakyvyn monipuolinen parantuminen, esimerkiksi keskittymiskyvyn kohentaminen, käsien käytön edistäminen, puheen tuottamisen helpottuminen, muistitoimintojen kehittyminen sekä ilon ja virkistyksen saaminen. Musiikkiterapia koetaan usein kiinnostavana mahdollisuutena kuntoutua. Lue lisää...

Lastenneurologia

Musiikkiterapiaan ohjautuvilla lastenneurologian asiakkailla voi olla haasteita lähes millä toimintakyvyn osa-alueella tahansa, kuten motoriikassa, aistien toiminnassa, muistitoiminnoissa, tarkkaavuuden suuntaamisessa ja ylläpitämisessä, oman toiminnan ohjailussa, kielellisissä toiminnoissa, kommunikoinnissa ja vuorovaikutuksessa, oppimisessa, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä sekä suhteessa omaan itseen ja ympäristöön (minäkuva, itseluottamus ja ihmissuhteet). Musiikkiterapian tavoitteet voivat liittyä yhteen tai useampaan näistä osa-alueista. Musiikkiterapiassa toiminta voidaan mukauttaa kunkin lapsen tasoon sopivaksi, jolloin se tuottaa onnistumisen kokemuksia. Lue lisää...

Lastenpsykiatria

Lapset ohjataan musiikkiterapiaan muun muassa vuorovaikutuksen pulmien vuoksi, jolloin apua tarvitaan esimerkiksi kontaktiin tulemiseen ja siinä pysymiseen, aloitteellisuuteen tai aloitteiden vastaanottamiseen ja vastavuoroisuuteen. Läheisiin ihmissuhteisiin liittyvien katkosten ja kehityksellisen traumatisoitumisen seurauksena kuntoutuksen fokuksessa voi olla kiintymyssuhteen synnyttäminen, tukeminen tai vahvistaminen. Näkyvänä syynä lapsen terapiaan tuloon ovat usein käyttäytymisen haasteet, joita voivat olla muun muassa puutteellinen tunteiden säätelykyky. Musiikki tavoittaa lapsen ei-sanallisen varhaisen tason, jolla alueella vuorovaikutuksen ja kiintymystrauman pulmat usein ovat. Lue lisää...

Katso myös: Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen

Nuorisopsykiatria

Nuori voi hakeutua musiikkiterapiaan esimerkiksi tunne-elämän, käytöshäiriöiden, kehitykseen liittyvien tai sosiaalisten vuorovaikutusongelmien vuoksi. Tällaisia voivat olla muun muassa masennus, ahdistuneisuus, erilaiset pelkotilat, paniikkioireet, traumatisoituminen, persoonallisuus- ja mielialahäiriöt, skitsofrenia, vuorovaikutuksen ongelmat, käytöshäiriöt, päihteiden käyttö, kehityksen viivästyminen, autisminkirjon häiriöt, syömishäiriöt, sukupuoli-identiteetin selvittely sekä koulukiusatuksi tulemiseen, perheen ongelmatilanteisiin tai vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat. Musiikkiterapia tarjoaa keskustelun lisäksi vaihtoehtoisia kanavia itsensä ilmaisemiseen, kosketuksen saamiseen omiin tunteisiin sekä niiden käsittelyyn. Lue lisää...

Katso myös: Riippuvuuskuntoutus

Riippuvuuskuntoutus

Riippuvuudesta kuntoutuvan henkilön musiikkiterapian tavoitteena voi olla muun muassa kuntoutuminen takaisin yhteiskuntaan, työelämään paluu, opetteleminen toimimaan sosiaalisissa tilanteissa sekä ymmärryksien lisääminen liittyen omiin vuorovaikutustaitoihin. Päihde- tai muun riippuvuusongelman taustalla tai ohessa saattaa olla myös muuta psyykkistä oireilua, johon musiikkiterapian keinoin voidaan hakea apua. Musiikkiterapiaan tulemisen kynnys on matala ja asiakkaan suhde itselle merkitykselliseen musiikkiin kannustaa häntä terapiaan osallistumisessa ja kiinnittymisessä. Lue lisää...

Katso myös: Aikuispsykiatria, Nuorisopsykiatria

Varhainen vuorovaikutus

Varhaiseen vuorovaikutussuhteeseen kohdennettu musiikkiterapia ajoittuu erityistä vuorovaikutuksen tukea tarvitsevan pienen lapsen ja perheen elämäntilanteeseen. Tuki ja hoito kohdentuu pikkulapsiperheisiin, joissa voi olla biologisista, psyykkisistä tai sosiaalisista syistä varhaisessa vuorovaikutuksessa ilmeneviä riskitekijöitä. Terapiassa keskeisintä on vauvan, myös kohtuvauvan, ja hoivaajan välisen vuorovaikutussuhteen vahvistuminen. Musiikilla ja musiikkiterapialla on erityinen merkityksensä sen erityispiirteiden, ihmisen varhaisia tasoja luonnostaan koskettavien ulottuvuuksiensa vuoksi. Lue lisää...

Katso myös: Lastenpsykiatria

Työryhmä:
Jouni Aavaluoma, Anu Arponen, Teija Carlsson, Jaakko Erkkilä, Eeva Helemaa-Ryymin, Päivi Jordan-Kilkki, Jouni Kettunen, Sari Laitinen, Jaana Mäkinen, Kimmo Pyhäluoto, Päivi Saukko, Anne Takamäki & Kirsi Tuomi.