Miksi musiikkiterapiaan?
Varhaiseen vuorovaikutussuhteeseen kohdennettu musiikkiterapia ajoittuu erityistä vuorovaikutuksen tukea tarvitsevan pienen lapsen ja perheen elämäntilanteeseen. Tuki ja hoito kohdentuu pikkulapsiperheisiin, joissa voi olla biologisista, psyykkisistä tai sosiaalisista syistä varhaisessa vuorovaikutuksessa ilmeneviä riskitekijöitä. Terapiassa keskeisintä on vauvan, myös kohtuvauvan, ja hoivaajan välisen vuorovaikutussuhteen vahvistuminen.
Äitiyden ja isyyden alkutaipaleella vanhemmat ovat erityisen avoimia ja herkkiä asettumaan hoidolliseen suhteeseen, joka mahdollistaa myös terapeuttisessa suhteessa asioiden työstämisen. Terapeutista tulee perheelle erityinen ja intensiivisessä hoitosuhteessa voidaan pienessä ajassa saada aikaan iso muutos rakentamalla perheelle omaa uutta yhteistä tarinaa. Varhaiseen vanhemmuuteen liittyvä erityinen vastaanottavuus ja herkkyys uuden elämäntilanteen tullessa todeksi avaa uudenlaisia psyykkisiä mielentasoja. Musiikkiterapiassa vanhemmalle mahdollistuukin asettuminen omien toiveiden, haaveiden ja pelkojen maastoon etsien ja tukien omanlaisen vanhemmuuden polun kulkemisessa. Vanhempien vastaanottavuus hoidolle ja hoivalle aktivoi myös vanhemman oman hoivakokemuksen merkityksen.
Musiikilla ja musiikkiterapialla on erityinen merkityksensä sen erityispiirteiden, ihmisen varhaisia tasoja luonnostaan koskettavien ulottuvuuksiensa vuoksi. Vauva havaitsee äänten korkeutta, sointiväriä ja kestoa, kykenee tunnistamaan kuulemiaan melodia- ja rytmikuvioita jo syntyessään. Vauva ymmärtää puheen sävelkorkeuden ja -kulun, keston ja painotuksen muutoksia, joiden kautta puheen välittämiä tunnetiloja ja merkityksiä havaitaan. Vanhemman puhetavan melodiat ovat affektitasoltaan merkityksellisiä vauvalle; kosketus, katse, liike, äänen melodia merkitsee enemmän kuin puhuttu kieli.
Miten musiikkiterapiaan pääsee
Lapset ja/tai heidän vanhempansa ohjautuvat terapiaan esimerkiksi lastenpsykiatrian poliklinikan, hyvinvointialueen tai perheneuvolan lähetteellä. Maksavana tahona voi edellä mainittujen lisäksi olla Kela, sosiaalitoimi tai perhe itse.
Tapaamiset musiikkiterapeutin kanssa toteutuvat usein kotikäynteinä, jotka mahdollistavat hoidon moninaisen ulottuvuuden asettumiselle perheen arkeen. Musiikkiterapia voi toteutua myös terapeutin omassa toimitilassa, terapian maksajan osoittamissa tiloissa tai poliklinikan tai sairaalan tiloissa terapeutin työskentelypaikasta riippuen.
Tapaamiset toteutuvat yhdestä kahteen kertaan viikossa ja ovat kestoltaan 60-90 minuuttia. Useimmiten hoitojaksot ovat pituudeltaan puolesta vuodesta vuoteen.
Mitä musiikkiterapiassa tehdään?
Musiikkiterapiassa tuetaan hoidollisin tavoittein vanhemman ja lapsen välistä tunneyhteyttä moniaistimuksellisuuden mahdollistaessa kohtaamista turvallisen ja hyväksyvän hoivan tilassa. Vanhemmalle ja vauvalle luodaan tilanteita kohdata toisensa kannatellen molempia keskinäiseen vuorovaikutukseen. Vauva aistii kokonaisvaltaisesti oman kehonsa tuntemuksia ja vanhemman välityksellä saatuja kokemuksia. Aistihavaintojen pohjalta syntyy kokemus omasta itsestä ja sen arvosta vahvistaen ja tukien vauvan sensomotorista reagointia, fyysistä ja psyykkistä.
Lauluääni ja loruilu herättävät vauvassa ja hoivaajassa tärkeitä tunnekokemuksia ja antavat pohjaa tunnepuolen kehittymiseen. Korjaavat kokemukset tapahtuvat turvallisessa vuorovaikutuksessa ja tunnesuhteessa yhteensoinnuttamalla. Keskeistä on löytää tapa, jolla vanhempi kykenee ilmaisemaan itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan itsestään ja lapsestaan rakentaen samalla heidän suhdettaan. Vanhempi-lapsi vuorovaikutusterapian keskeinen piirre on hoidon kohdistaminen suhteeseen lapsen kehitystä korjaavasti tai ennalta ehkäisevästi. Terapia on psykoterapeuttista työskentelyä; hoivaajan asettumista oman itsen, vanhemmuuden ja lapsen havainnointiin ja ymmärtämiseen vuorovaikutusta vahvistaen ja tukien.
Varhaisen vuorovaikutussuhteen tukemiseen fokusoitu musiikkiterapia edellyttää terapeutilta perehtymistä ja tietämystä varhaisen vuorovaikutuksen erityisiin hoidollisiin tekijöihin, vuorovaikutusterapeuttisiin vaikuttamisen väyliin sekä varhaisen vuorovaikutussuhteen arviointimenetelmiin ja tekniikoihin.